13. lokakuuta 2014

Triathlonleiri 10.-12.10. Vierumäellä

Mä pääsin mun ihka ensimmäiselle triathlonleirille Vierumäelle! Kyllä vähän jännitti. Millaista valmennusta saisin, olisiko valmentajat ja muut leiriläiset mukavia, pysyisinkö muiden mukana ja saisinko varmasti leiristä kaiken irti?

Leirin järjestäjiltä tuli sähköpostitse leiriohjelma ja viesti, jossa kehotettiin keventämään leiriä edeltävän viikon harjoittelua, leiri olisi täynnä rankkaa urheilua.
No mutta hyvä, mähän juoksin sen puolikkaan viime lauantaina, niin en oikein pystynytkään edes kävelemään ennen keskiviikkoa! Keskiviikkona kävin vähän polskimassa.. Altaassa alkaneen julmetun päänsäryn seurauksena mistään kovasta treenistä ei todellakaan voida puhua.
Torstaina mentiin mun miehen kanssa töistä suoraan (klo 16.00!!) nukkumaan. Luulen siis tehneeni juuri niinkuin valmentaja oli toivonutkin.

Perillä Vierumäellä oli jo kasassa mukavan oloinen porukka. Oli aloittelijoita ja jo hieman pidemmälläkin lajin pauloissa kieppuvia innokkaita triathlonisteja.
Alku sujuikin mukavasti jutustellen, esittelimme itsemme, taustaamme ja tavoitteitamme.
Minä taisin mainita tavoitteekseni ensikaudelle perusmatkaa ja mahdollisesti jopa puolimatkaa. Juoksun saralla puolikkaan ajan parannusta ja mahdollista maratonia myös pyörittelin ääneen mielessäni. Olisikohan puheessani päässyt lipsahtamaan myös Ironman 70.3.. :O
Aika kirjava jengi meitä koossa kaikenkaikkiaan.

Illalla pääsimme Samulin juoksukouluun. Samuli oli oikein mukava, perusteellinen ja motivoitunut juoksuopettaja. Sainkin jo heti ensimmäisellä tunnilla uusia ulottuvuuksia mun juoksuuni. Minä en ollut juoksuun saanut aiempaa valmennusta, joten innolla odotin tuntia. Lohduttavaa oli, etten ollut tehnyt kaikkea väärin. Samuli opetti meitä juoksemaan enemmän päkiöillä, ei kantapäillä.
Ihan aluksi heitimme juoksulenkkarit nurkkaan ja juoksimme paljainjaloin. Juostiin monen monta kierrosta niin, ettei kannat osuneet ollenkaan alustaan. Teimme myös erilaisia juoksua tukevia tekniikkaharjoituksia. Pohkeet sai kivan herätyksen.

Lauantai aamuna ennen aamupalaa klo 7.00 suuntasimme Jaakon opastuksella aamulenkille. 5km hölköteltiin kevyesti. Muutamat vedot otettiin ylämäkeen. Paras mahdollinen alku päivälle.

Uimaan pääsimme Kristan opastuksella. Tästä ensimmäisestä 1.5h uinnista minä itse en saanut irti muutakuin hyvän treenin. Ilmeisesti mulla on HTU.n puolesta niin hyvä valmentaja, koska kaikki tämän treenin opit oli mulla jo ennestään hallussa. Muut leiriläiset kehuivat valmennusta ja saivat rutkasti uusia oppeja.
Kuvasimme meidän uinteja, minkä koin erittäin hyvänä lisänä! Näin ensimmäistä kertaa miltä mun uiminen näyttää ulospäin. Ihan tasokkaan näköistä menoahan siellä oli. Ei ollenkaan niin kamalaa mitä olin kuvitellut. Ilmankos ne Itiksen hallilla potkiikin mua sieltä kuntouimareiden radalta sinne kilpauimareiden radalle. luulevat varmaan että olen "oikea" uimari ;)

Pyörälenkkiä olin odottanut paljon. Mulla pyöräily on (hyvän pyörän ansiosta) vähän itsestäänselvyys. Eli harjoittelematta olen painellut suoraan kisoihin ja mennytkin suht lujaa :)
Odotin kai  jotain "maanpinnalle" palautusta.
Sain meidän 50km lenkistä todella paljon irti. Jaakko oli aivan loistava opettaja. Katsoi ja korjaili erikseen mun pyöräilyasentoa. Antoi tarpeelliset vinkit ja niksit  mm ylämäkeen polkemiseen. Kehui myös juuri oikeanlaista "rullaamistani" :)
Maanpinnalle palautusta ei tullut, mutta motivaatio pyöräilyyn kasvoi entisestään!
Sää oli mitä parhain. Yritinkin välillä vauhdin hurmiosta nostaa päätäni ja ihailla ihanaa syksyistä luontoa. Lohkasin mun pyöräilykavereille että mä en kyllä tiedä mitään tämän parempaa tapaa viettää lauantaita. Luulivat sarkasmiksi. Olin tosissani!

Pääsimme sopivasti vauhdikkaan lauantain lopuksi vielä Samulin lihaskuntotunnille. Teimme paljon erilaisia venytyksiä. Käytimme apuna myös jumppapalloja ja kokeilimme hyödyntää paria venytyksissä.
Tulivat venyttelyt kyllä tarpeeseen! 

Illalla kokoonnuimme vielä porukalla katsomaan Ironman kisoja.
Jaakko joutuikin toimimaan meidän omana kommentaattorina ja saikin vastailla meidän kysymyksiimme. Taas tuli poimittua muutamia hyviäkin juttuja sieltä täältä. Kuolasin tottakai myös niitä ammattilaisen varusteita. On ne vaan upeita!

Sunnuntaina meillä ei ollut ollenkaan aamulenkkiä, koska jo 9.00 pääsimme Samulin juoksukuntopiirin pariin. Kokoonnuimme radalle, jossa sitten teimme kuntopiirimäisesti harjoituksia. Lihaskuntoliikkeitä ja juoksua vuorotellen. Oli oikein kivaa vaihtelua.


Lopuksi Samuli neuvoi meille taas hyviä venytyksiä, joita tulisikin tehdä aina oman juoksulenkkinsä päätteeksi. Mä olen erittäin laiska venyttelemään, mutta jospa tästä olisin saanut tarvittavaa innostusta.

Uimaan pääsimme tietenkin myös sunnuntaina. Tällä kertaa Jaakon johdolla. Jaakko osoitti pätevyytensä myös uimaopettajana. Sainkin tästä tunnista itse huomattavasti enemmän irti. Tunnin lopuksi kisasimme leikkimielisesti uintiviestin merkeissä. Olimme kaikki ihan fiiliksissä. Vau, tämän seurauksena laajennan kyllä "kissanristijäis"kisoihini jatkossa myös uinnin!

Oli ihanaa kun ympärillä oli samanhenkistä porukkaa! Mulla olikin ehkä hieman havaittavissa sellaista "turhautuneisuutta" omassa lähipiirissäni, kun oikein kukaan ei ymmärrä kuinka tärkeä tämä laji mulle onkaan.
Vierumäki oli kokonaisuudessaan erittäin positiivinen kokemus. En tiedä edes kuinka on mahdollista enää lisätä tätä minun motivoitumistani tähän lajiin, mutta niin se vaan hurjasti lisääntyi viikonlopun aikana!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti