6. lokakuuta 2014

"Yhden lajin sijasta voit ostaa (ostattaa) itsellesi kolmen lajin varusteet"

Ah, tavarataivas. Triathlon on ehkä tälläiselle varustefriikille yksi parhaimmista (pahimmista) lajeista. Kolmeen eri lajiinhan saa tuhlattua omaisuuksia rahaa. Varusteita on tarjolla ihan joka lähtöön.

Lajia aloittaessani mä tiesin (luulin) että tavan uikkari riittää uintiin, jopolla pystyy polkemaan ja peruslenkkareilla taittaa matkan kuin matkan.

                                                                       JUOKSU

Oikeastaan lenkkarit oli se mistä kaikki lähti. Nehän piti oikeasti olla hyvät. Ei saa juosta jalkojaan piloille huonoilla kengillä.
Hyvät lenkkarit ostettuani päädyin lueskelemaan projuoksijoiden blogeja ja valaistuin; yhdet lenkkarit ei vaan riitä..
Tätä kirjoittaessani mulla on käytössä neljät lenkkarit. Perustelu: niitä vaihtelen juoksulenkin pituuden ja alustan mukaan. Mun suosikeiksi on valikoitunut ASICS® Gel - Noosa Tri 9 triathlonkengät.
Juostessa käytän aina myös kompressiosukkia tai kompressiosäärystimiä, niitäkin olen kerennyt muutamat hankkimaan. Triathlonissa laitan säärystimet jo uintiin jalkaan. Mun mielestä ihan ehdottomat! Mikä parasta; niitä saa ihan super herkuissa väreissä! Mulla on kaikki tottakai pinkkiä.

Ns "perus"juoksuvarusteista itselle on tullut hankittua juoksutrikoot, tai niin.. juoksutrikoita.
Kun aloitin juoksemisen, tuli lisää energiaa juoksuun pelkästään siitä, että kiskoi trikoot jalkaansa. Vähän toista kuin jotkut verkkarit. Näitä trikoita onkin tullut hankittua suhteellisen monet. Juoksukisoissa mulla on yleensä 2XU.n kompressiotrikoot. Kotitreeneissä muutamat Adidakset ja mm Six Deucet, jotka on kai virallisesti fitnesshousut, mutta ihan loistavasti toimii juostessakin. Yhtenä ostoperusteenahan mulla on yleensä kuosi, kivat kuosit lisää motivaatiota.

Välttämättöminä pidän myös kunnollisia urheilurintsikoita. Itse tosin en tarvitse niihin omaisuuksia satsata; kuppikokoni kun pieneni kahdella koolla triathlonin löydettyäni. Mulla siis ajaa asiansa ihan perustasoa olevat urheilutopit. Olen suosinut SOC merkkiä ja Casallit löytyy varmimmin mulla juoksukisoissa paidan alta. Ehdottoman tärkeää on kuitenkin että liivit ovat napakat ja tukevat hyvin. Rinnasta ei saa myöskään puristaa, juostessa on aika ikävää jos ei rintsikoiden takia saa otettua kunnolla happea. Alushousujen pitää mulla olla aina saumattomat. Aluksi tämä oli ihan ulkonäkökysymys, en halunnut että alkkareiden ääriviivat erottuu tiukoista trikoista, mutta jälkeenpäin viisaasti ajateltuna, tämähän on ihan selkeästi mukavuuskysymys.

Juoksupaitoja mulla on miljoona! Tähän(kin) mulla on selitys! Juoksukisoissa sisältyy yleensä osallistumismaksuun juoksupaita. Mä oon ollu ihan super tyytyväinen noissa kisoissa jaettaviin paitoihin, ihanan värisiä, laadukkaitakin merkkipaitoja.. On Adidasta, Pumaa, Asicsta yms.. 
Mä kunnioitankin kisajärjestäjää aina niin paljon, että puen kyllä kisoista saamani paidan itse kisaan. Kaikki ei sitä tee, mulle se on jotenkin itsestäänselvyys. Onneksi se kaikista pikkuisin saatavilla oleva koko on ollut mulle aina sopiva. 
Nämä paidat jää sitäpaitsi kivaksi muistoksi juoksupäivästä.

Aika nopeasti juoksukilometrejen pidentyessä tuli hankittua GPS sykemittari. Ostin Tom Tom merkkisen mittarin, joka näyttää juostun matkankin kartalla. Tämä on vakiovarusteeni joka lenkillä ja joka kisassa. Sykkeeni osaan aika pitkälti arvioida jo ilman mittariakin, mutta juostu matka ja nopeus ovat mulle ehdottomat tiedot. Juoksun jälkeen voi kellosta sitten ladata läppärilleen koko juoksun, tätä pidän kehittymiseni (ööö..minkä?) kannalta aika ehdottomana juttuna. Mieskin näkee että olen ollut todellakin juoksemassa, enkä vaan "vähän hölkkäilemässä". 
Mulle ostettiin myös vedenkestävä Timex ironman kello. Sitä on sitten turvallista pitää triathlon kisoissa matkassa. Värinä tottakai pinkki.
Välttämätön "varuste" juoksemaan lähtiessä on huulirasva. Mulla on sellaista voimakkaasti mintulle tuoksuvaa rasvaa, jota sivelen aina huulien lisäksi reippaasti myös nenäni alle.
Mun "salainen" niksi, jolla mä vältän oksennusrefleksin. Kun mun syke nousee ja mua alkaa syystä tai toisesta jännittää, alan kakomaan. Tämän on mun mies monesti juoksulenkillä mukana ollessaan joutunut huomaamaan. Onneksi keksin että huulirasvan tuoksu estää tehokkaasti tätä yökkimistä. Mulla on myös Vitalis voidetta tähän samaan tarkoitukseen aina mukana mun urheilukassissa, sekin toimii!

Kisoihin lakkaan kynnet aina jollain kivalla värillä, yleensä juoksuvaatteisiin sopivalla. Triathlon kisoissa lakkaan aina myös varpaat samalla värillä. Pieni asia, mutta tuo itselle suurta tsemppiä tämäkin. 

Kylmemmille säille olen tottakai joutunut (innoissani ryntäsin heti kauppaan, kun säät viileni!) hankkimaan pitkähihaisia paitoja ja takkeja. Yksi mun suosikki juoksutakki on H&M.ltä ostettu kokonaan heijastava takki. Takki on ihan välttämätön pimeillä syyskeleillä. Tämä tyttö näkyy pitkälle juostessaan!
Jonkun projuoksijan blogista mä muistan lukeneeni, että juomapullot ovat sellainen varuste, joita juoksijan ei tarvitse itse koskaan mennä kauppaan ostamaan. Olenkin tämän kauden aikana todennut tuon lauseen olevan täysin totta. Meidän koti on täynnä eri kisoista saatuja juomapulloja. Niistäkin mä tykkään! Toinen toistaan hienompia.
Leppävaara juoksussa Espoossa mä näin jollain (pro)miehellä Ironman kisoista saadun pullon, päätin että tollanen munkin on ihan pakko saada! Sen eteen saa sitten jo vähän tehdäkkin duunia.


                                                                      PYÖRÄ

Jopollahan olisi tosiaan päässyt eteenpäin.
Mun kaverin vanhemmat nyt sattuu omistamaan polkupyöräkaupan. Eihän siihen tarvittu muuta kuin heidän firmansa kotisivut. Huoh. Ne maantiepyörät on niin kauniita, kauniita kuin karkit (mä en muuten syö ollenkaan karkkia). Rakastuin Bianchiin korviani myöten. Päädyin cyclocross pyörään. Siinä on maantiepyörän "parhaat" palat, mutta sillä voi hienosti kruisailla myös soralla.
Mä en muuten ollut kuullutkaan mistään lukkopolkimista ennen. Onneksi tämä mun pyöräkaupassa työskentelevä kaverini opasti mut mitä parhaimmin alkuun! Uusi pyöräni saapui Nokialta täysin polkuvalmiina tänne Helsinkiin. Voi sitä onnea! 
Mä pääsin heti seuraavana päivänä pyörän saapumisesta sitä testaamaan Pirkan Pyöräilyyn. Matkana 40km. Ekaa kertaa lukkopolkimet haltuun. 

Pyöräilykengäthän oli siis luonnollisesti pakko hankkia lukkopolkimiin. Mulle valikoitui mieluisiksi tällä kertaa valikoimien halvimmat kengät (ihme!!). Ystävällinen myyjä urheilukaupassa opasti myös ostamaan pehmusteelliset pyöräilyhousut. Mä oisin voinu jättää ne sinne kauppaan, tokihan myyjät nyt yrittää aina myydä ihan kaikkea. Jotenkin mun mies kuitenkin vakuuttui myyjän puheista mun kipeeksi tulevasta hanurista, (ilmeisesti jotain miesten juttua..?) ja hankki mulle aivan ihanat Castellin pöksyt. Näin jälkeenpäin pidän näitä ihan ehdottomina hankintoina!

Kypäränä mulla on mun miehen vanha Etto merkkinen polkupyöräkypärä. Se on mun mielestä tosi kiva (vaikkei olekkaan pinkki..). Täysin sopivakin, eikä sen kanssa ole kaaduttu kertaakaan, on siis täysin ehjä. Tää kypärä onkin tasan ainoa varuste mikä mulle on kelvannut käytettynä. 
Mulle on kunnia käyttää mun rakkaani vanhaa kypärää.

Pyöräillessä käytän myös  kompressiosäärystimiä. Kylmemmillä ilmoilla pitkähihaista paitaa tai takkia. Pyöräilyyn mulla ei ole (vielä..) erikseen ostettuja yläosia, vaan käytän samoja kuin juostessa, hyvin toimivat.

Pyörään asennettiin Sigman matkamittari. Tietenkin ehdoton, näyttää vauhdin ja taitetut kilometrit. 
Bianchissa on kahdelle juomapullolle paikat, täytän pullot aina kun lähden polkemaan. Osoittautuneet välttämättömiksi.

Pyöräillessä käytän Bliz laseja. Mulla on niissä vaihdettavat linssit aurinkoiselle ja pilviselle säälle. Näitä samoja laseja käytän myös juostessa. Sangat on tottakai pinkit. 
Lidlistä ostettiin ihan perus pyöräilyhanskat, tosin oon vähän huono niitä käyttämään. Triathlon kisoissa en alkanut erikseen vaihdossa mitään hanskoja enää käsiin kiskomaan.
..Ja tosiaan.. Ensi kautta varten meille muuttaa toinen pyrörä; maantiepyörä Bianchi. Tähän(kin!) on mulla järkevä selitys; mä haluan pyöräillä myös mun miehen kanssa, joten tarvitaan toinen pyörä. Mies saa ton cyclon, se on sille suht pienillä säädöillä oikeankokoinen. Mä voin edelleen käyttää sitä soralla ajaessa, mutta kisoihin pakkautuu mukaan uusi Bianchi.
Linkkaan teille sen "vaarallisen" sivuston, mistä näitä "karkkeja" löytyy:  www.suomenurheilupyora.fi Voin erittäin lämpimästi suositella kyseistä firmaa (ei ole maksettua mainontaa!)

                                                                        UINTI

"Uimisessa ei ainakaan tarvitse varusteisiin satsata rahaa". Tämän lauseen sanoin keväällä mun miehelle, kun se vähän kauhisteli juoksu- ja pyörävarusteisiin jo uponneita summia.
Joo, siis totta. Mähän ostin Adidas outletista Vantaalta ihan "pro"uikkarin 10 eurolla.
..Siitä se sitten lähti..
Olin lukenut triathlonisti Kaisa Lehtosen blogia ja kuolannut Kaisan kisa- ja uintiasuja. TYR merkkisiä. Pienellä googlettelulla (pitäis multa lailla kieltää!) selvitin että tälläinen TYR kauppa olisi Vantaalla, sinne siis!
Ensimmäisenä puolustuksena mulla on, että olin pessyt pesukoneessa mun Adidaksen uikkaria, ei niin saa tehdä. Uikkarit pestään aina käsin! Eli välttämätön hankinta ihan heti alkuun olisi uusi uimapuku. Ihan mielettömän upeita kuoseja ja materiaaleja TYRillä. Mukaan tuli kahdet uikkarit. Uinhan mä kuitenkin vähintään sen kolme kertaa viikossa, niin kahdet uikkikset on ihan täysin perustellut. Uikkiksiin sopiva uimalakki (pinkki TYR) ja uimalasit (Arena). Pakolliset.

Mä en taas (kaan) tiedä mitä siellä TYR kaupassa tapahtui, mutta mun sovitellessa niitä ihania uikkiksia, mun mies oli bongannut mulle pinkin triathlon kisa-asun! Kiikutti sen mulle sinne koppiin (fiksu mies). Se oli maailman hienoin! Huusin sieltä kopista, että tää on hienoin vaate mikä mulla on ikinä koskaan ollu päälläni! Se riitti perusteluksi ja kotiin matkasikin kautta 2015 odottamaan kisa-asu.
Uintivalmennusten edetessä tuli treenien tueksi hankittua myös uimalauta, räpylät, pullari ja lättärit.
Lisäksi yksin treenatessa käytän usein korvatulppia. Valkuissa en niitä pidä, pelkään etten kuule mitä valmentaja huutaa.

Luonnollisesti tarvitsin varusteilleni myös varustekassin. Tässä tapauksessa kaksi kassia. Adidaksen (maailman hienoin) Stella McCartney "sali"kassi, joka kulkee mukana salitreeneihin ja uintitreeneihin. Toisena Amphibian triathlon kassi, jonne mahtuu kaikkien kolmen lajin varusteet kätevästi. Amphibiassa on erillinen pussi märille vaatteille, joten uikkarin ja märkkärin voi tunkea sinne, niin ei kaikki varusteet kastuisi.


Niin märkkäriähän mä en vielä omista. 
Luulen senkin kuuluvan tähän -välttämätön- ehdoton- maailman hienoin- osioon.. 
Jos niitä saa pinkkeinä ;)

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti