7. marraskuuta 2014

Luovu kaikesta, saat juosta.

Luin viikonloppuna artikkelia, jossa kerrottiin että suomalainen kestävyysjuoksu on huonolla mallilla. Meillä ei (artikkelin mukaan) ole tarpeeksi potentiaalisia kestävyysjuoksijoita.

Innostuin heti! Tässähän on yksi potentiaalinen lupaus suomen kestävyysjuoksulle!
-Kuva otettu Hangossa juostun puolikkaan jälkeen. No, elossa.-
 
Syy löytyy treenaamisen "väärin"kohdistuksesta. Jos haluaa juosta pitkää matkaa, on treenattava pitkää matkaa. Maalaisjärkikin sanoo että jos haluaa juosta maratoneja ja ultramaratoneja, ei se oikein pelkästään riitä että juostaan se 5km päivässä.

Ilmoitinkin mun miehelleni, että nyt tästä hetkestä, tämä tyttö alkaa juosta viikossa sellaista 200 kilometriä.
Mun mies pohti hetken.. "Ööö, oisko hyvä alottaa vaikka niin, että juokset 50km viikossa?"
HÄH? Eikö se usko muhun yhtään?

Sitten se ryhtyi jakamaan niitä juoksukilometrejä seitsemälle päivälle. Seitsemälle. Mä vähän mietin tässä vaiheessa minne se mun lepopäivät hukkasi..

Ilmeisesti ihmisillä ei ole aikaa satsata juoksemiseen niin paljon kuin se vaatisi.
 Minä kyllä satsaan! Uhraudun, elän juoksulle. Luovun vaikka kaikesta muusta!

Aloitinkin jo heti silloin sunnuntaina. Juoksin 6 kilometriä. Tämä vei reippa 20 minuuttia. Toistin tämän myös muutamana muuna päivänä tällä viikolla. Ymmärrätte siis että tämän eteen todellakin luovuin -kaikesta-.

Kestävyysjuoksu. Kai nyt 20 minuutin suorituskin vaatii ja kehittää kestävyyttä?




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti