2. elokuuta 2015

Lahti Triathlon 1.8.2015 Perusmatka (1,5km, 40km, 10km)

Flunssani takia jäi viime viikonlopun Kangasala triathlon väliin.
Olin tästä ihan oikeasti todella surullinen. 
Siellä olisi ollut lyhyttä matkaa tarjolla, juuri sopiva tähän väliin.

Kisakalenterissa olikin tämä viikonloppu täysin kisavapaa. Olimme (mieheni halusi!!) halunneet mieheni kanssa edes yhden viikonlopun ilman mitään kisoja. Kai jotain "parisuhdeaikaa"..

Minun logiikkani kuitenkin sanoi, että jos viime viikonlopun kisat jäivät välistä minun maatessani kuumeessa sohvanpohjalla, olisi tämän kisakauden kisavapaa viikonloppu käytetty siihen. 

1.8. oli tarjolla muutamiakin kisoja. 
Porissa sprinttimatkaa ja Lahdessa täysmatkan SM kisojen yhteydessä kisattava olympiamatka, eli perusmatka. 

Olin jo päättänyt että matkaamme kohti Poria, kunnes mieheni kanssa aloimme pohtia hieman syvällisemmin minun "triathleetti"tulevaisuuttani. 
Unelmani ovat pidemmät matkat. Minulla ei niinkään ole tuota räjähtävää voimaa, mutta kestävyyttä näyttäisin ainakin toistaiseksi parantavan koko ajan. 
Mieheni mielestä olisi aika turhaa lähteä Poriin asti -niin lyhyelle- matkalle starttaamaan.

Kysyin vielä muutamilta tutuilta tri-ihmisiltä mielipiteitä. 
Nurmelan Juha esimerkiksi mietti sitä, että SM kisani olisivat jo niin lähellä, siellä pitäisi kuitenkin vetää perusmatka ihan täysillä, niin onko liikaa ottaa ennen sitä vielä yhtä perusmatkaa? 
Juha kysyikin että olisiko tarkoitukseni parantaa perusmatkan aikaani? Vastasin kohteliaasti, ettei sitä enää oikein huonontaakaan voisi :D 

Heitimme perjantai iltana lapset mieheni vanhemmille hoitoon. 
Yöunet jäivätkin meillä neljään tuntiin! 

Lahdessa startti olisi jo 8.45. 
Enkä sinne tosiaan ollut vielä ilmoittautunut, jos sinne mielimme, niin kotoa pitäisi lähteä noin 5.30, keretäkseen jälki-ilmoittautua kisaan. 
Poriin ei olisi niin aikaista herätystä. 
Päättäisimme aamulla ajaisimmeko Poriin vai Lahteen.

Kisa-aamuna kello soi 5.00. Mieheni nousi salamana keittämään kahvia, nosti Bianchin ja muut kisakamat autoon, jätti auton käyntiin ja tuli repimään minua ylös..

Tällä tytöllä vaan ei ollut aikomustakaan nousta sängystä. 
Mieheni huolestuneena tiedusteli, etten kai enää ollut yhtään kipeä, en ollut. Väsynyt vain. 
Mieheni kävi sammuttamassa auton ja kömpi takaisin viereeni. 
Kello soi seuraavan kerran 6.00. Tiedustelin mieheltäni että moneltako meidän pitäisi istua autossa jotta kerkeäisin kisaamaan. Vastaukseksi sain että; nyt!

Tästä muutamien sekuntejen päästä istuimmekin autossa, suuntana Lahti!
Aamupalaa en kerennyt syömään, vain pari kuppia kahvia. Pyörän pulloihin tein urheilujuomat ja mukaan otin muutamat geelit. Ne saivat riittää. Tässä vaiheessa voin paljastaa, että minulla ei oikeasti ollut mitään aikomusta kisata tänään Lahdessa perusmatkaa. Olisin halunnut lyhyemmän nk "mukavuusmatkan" vaikka sitten siellä Porissa..

Toisin kävi..

Perillä Lahdessa oli (mielestäni) aivan karmea keli. Kova tuuli ja muutenkin kylmä. 
Juoksin vauhdilla kisakansliaan. 
Ohjeissa luki että pyörien pitäisi olla vaihtoalueella viimeistään klo 7.45. 
Kisakansliassa jonottaessani kello oli kuitenkin jo 8.00. 

Kisakanslia oli ihan uintipaikan vieressä. 
Nähdessäni ne suuret aallot, alkoi minua hirvittää. 
Vedessä oli täysmatkalaisten uinti menossa, seuraavalle kierrokselle mennessään he juoksivat rannan kautta uudestaan veteen. 
Siinä heitä seuraillessani tein analyysin; eivät oikein näyttäneet nauttivan uinnista..

Oman vuoroni koettaessa kysyin kanslistilta optimistisesti; etten varmaankaan kerkeäisi enää jälki-ilmoittautua perusmatkalle? 
Hämmästyksekseni iloinen nainen oikein iloisesti minulle vastasi että tottakai kerkeät! 
Lykkäsi kisalapun täytettäväkseni. Yritin vielä toista keinoa; Mutta minun pyöräni on vielä autossa, ohjeen mukaanhan PITI olla jo 7.45 vaihtoalueella, kerroin. 
Sama iloinen nainen huikkasi, ettei hänenkään pyöränsä ollut vielä vaihtoalueella, hänkin on mukana perusmatkalla. 

Vessassa oli vielä pakko käydä. Tottakai oli vain yksi WC käytössä ja pitkä jono.  
En voisi kisata ennen veskissä käymistä. Oli siis jonotettava. 
Jonossa oli mukavia tyyppejä, joiden kanssa kävimme vielä kisankulkua läpi. 

Vihdoin juoksin takaisin autolle. 
Mieheni oli pumpannut Bianchin renkaat. 
Numeroimme kiireesti varusteet ja lähdin viemään pyörää varusteineen vaihtopaikalle. 
Täällä sai itse valita pyörälleen paikan, tosin viimeisten joukossa jouduin ottamaan paikan, mikä oli jäljellä. Olin tyytyväinen löytämääni paikkaan.

Nopsasti kiskoin trisuitin ja märkkärin päälleni ja painelin kisainfoon. 
Info oli rannassa, ihan uintipaikalla. 
Infon jälkeen pääsimmekin suoraan veteen. 
Tässä vaiheessa huomasin että olin kokonaan unohtanut sykevyöni. Polari oli ranteessa, mutta vyö ei ollut rinnassa. 
No, mentiin siis tämä kisa ilman sykkeiden seuraamista.

Kisainfossa uintipaikan vieressä.

Matkalla veteen. Tähän kisaan sain keltaisen uimalakin!


Kuvista on vaikea nähdä aallokkoa, mutta varmaan porukan uintityyli kertoo haastavista olosuhteista..

Siellä kauhotaan. Veden lämpötila oli 17C. 

Heti uinnin alussa tajusin että aallokko tulisi nyt hallitsemaan koko uintia. 
Kun yritin ottaa happea, haukkasin vain vettä suun täyteen. En ollut yksissäkään kisoissa vielä tälläisissä oloissa uinut. 
Mennyt flunssani painoi myös hieman, nyt jos koskaan olisin tarvinnut sitä happea.

Linjat sain uinnissa pidettyä koko ajan hyvinä. 
Aaltojen takia jouduin usein nostamaan koko pääni pois vedestä ja vetämään jopa muutamat rintavedot, samalla hengittelin ja katselin reittiä.

Rantautuessani tiesin että tämä oli huonoin uintini koskaan, erittäin hyvissä voimissa kuitenkin rantauduin. 
Sain märkkärin puoliksi pois päältäni jo vedessä. 
Huimausta, pyörrytystä saati sähläystä ei ollut! Tästä olin todella iloinen :) 

Uintiin olin turannut 38min 56sek. 
Tähän en ollut tyytyväinen.

Lennokkaasti T1 vaihtoon!


T1 vaihto meni ilman mitään paniikkia saati sählinkiä. 
Oma pyörä löytyi ihan heti :) Mietin että oliko tämä nyt sitä kokemuksen tuomaa varmuutta? 
Olin niin ylpeä sähläämättömyydestäni. Pieni juttu, mulle suuri ylpeyden aihe :D

Etukäteen olin (kerrankin) tutustunut pyöräilyreittiin, erittäin simppeli, ajettiin tyyliin suoraatietä 20km ja samaa reittiä 20km takaisin, sopi minulle loistavasti! 
Pyöräreitti oli ihan huipusti opastettu, missään vaiheessa ei tullut tunnetta, että olisin "hukassa". 
Peesaaminen oli tietenkin kielletty. Mikä on hyvä. Kohdallani ei tästä ollu mitään pelkoa :D 

Kääntöpaikalla oli ihan kiva huomata että vielä sieltä tuli porukkaa vastaankin, en siis ollut ihan viimeinen.
Taas tippui ylämäkiin mun vauhdit, alamäet poljinkin täysiä..

40km pyöräilin tänään aikaan 01:31:52. Himppusen jo paremmin kuin Vierumäellä.


Pyöräreitin maisemat oli tosi kivat!


T2 vaihtoon saavuin hyvissä voimissa ja hyvillä mielin. 
Tämä toinenkin vaihto meni ilman mitään sähläystä. Olinkin ihan tyytyväinen T2 vaihtoaikaani :)

Kovasti koetan T2 vaihdossa kuikuilla minne lähden juoksemaan. Kerrankin molemmat vaihdot meni ilman mitään paniikkia!

Juoksuosuudelle koetin lähteä lennokkaasti. Tavoitteeni oli juosta "kevyesti" 10km alle tuntiin. 
Olin miettinyt ennen kisaa, etten poistu mukavuusalueeltani missään vaiheessa, vaan menen nämä kisat niin että on koko ajan kivaa. 
Mulla on tulossa vielä yksi pikamatka ennen ensi viikonlopun SM kisojen perusmatkaa, joten vähän pitää itseään säästellä ;)

Mun viereen juoksi nainen (Miia-Maria Salmi) joka oli mennyt pyöräilyssä mun ohi, mutta olin sitten vaihdossa painattanut hänestä ohi. 
Hän ihmetteli nopeaa vaihtoani. Huikkasinkin hänelle, että yleensä minä aina tunaroin vaihdot, ihmettelin itsekin tämän päivän sujuneita vaihtoja :) 

Tämä nainen kuitenkin karkasi minusta ohi, en saanut pidettyä itseäni hänen vauhdissaan. 
Jonkun miespuolisen kisaajan kanssa taitoimmekin yhdessä matkaa. 
Leppoisaa juoksua, pystyimme juttelemaan siinä matkaa taittaessamme. 

Lensin taas ;)


Olisikohan ollut reilu 7km kohdalla, kun bongasin matkalla tutun kannustajan; megaman Nurmelan Juha! Tulinkin tosi iloiseksi hänet nähdessäni. Huikkasin hänelle uintiosuuden vaikeutta. 
Heitimme yläfemmat ja matkani jatkui.

Muutama kävelyaskel tuli otettua juomapisteillä, mikä tottakai harmittaa jälkeenpäin. 
Muutenkin juoksu alkoi alun lennokkuuden jälkeen vaihtua tuskaiseksi tarpomiseksi. 
Ilman sykemittariakin pystyin päättelemään että aika matalalla sykkeellä minä tässä kitkutan. 
Olin kuitenkin tehnyt päätökseni että nauttisin tästä matkasta. 
Maisemat olivatkin täällä Lahdessa todella upeat. 
Ihana oli juosta rantaa pitkin lintujen keskellä. 
Kerrankin kerkesin juoksuni lomassa kunnolla kiinnittää huomioita maisemiin ;)

Juoksureitti oli ihan huippu kiva! Kalkkiviivaa ei ollut koko matkalla, vain käännöksissä. 
Tästä ei ihme kyllä koitunut minulle mitään ongelmaa, vaan tiesin ihan koko ajan että minne pitäisi juosta. 
Kertaakaan ei tullut juoksureitilläkään paniikkia. 
Jotain on siis opittu. Hyvä minä :D

Maalissa! Takana uintia 1,5km, pyöräilyä 40km ja juoksua 10km.

Juoksuajakseni jäi 01:01:04. Tämä siis odotuksiani huonompi.
Kaikenkaikkiaan perusmatkan aikani parani Vierumäellä tehtyyn aikaani. 
Uinti ainoastaan huononi. 

Olenkin ihan tyytyväinen parantuneeseen pyöräilyyn. Tosin vielä on pitkä matka kehittyä siinä paremmaksi. 

On myös mukavaa, kun itse tiedän että tästä pystyn parantamaan perusmatkan aikaani. 
Todella iloinen olen myös molemmista vaihdoista. Täysin ilman paniikkia :)
Toivotaan ettei SM kisoissakaan tule paniikkia missään vaiheessa.
Tällähetkellähän pelkkä maininta tulevista SM kisoista saa vatsani aivan sekaisin..

Kokonaisaikani Lahden perusmatkalta; 03:17:51.

Kiitos Lahti ja kiitos Nastola Triathlon! Ihan mielettömän hyvin järjestetyt kisat!

Maaliin juostessani kuuluttaja kuuluttikin että Outi Strengell-Karjalainen on nähtävissä myös ensi viikolla Hauho triathlonilla. 
Siellä starttaa myös minun mieheni ihka ensimmäisen triathlon kisansa! 
Sanoo vielä tässä vaiheessa sen olevan hänen ensimmäinen ja viimeinen starttinsa..

Miksen oikein usko? :D











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti